21.07.2007 11.51 -
Nyt on tullut joka päivä luettua edes jonkin verran ja olenkin edistynyt tässä toisen kirjasarjan peruskurssin kirjassa jo viimeiseen lukuun. Nyt alkavat olla perusjutut kemiasta hallussa, vaikka vielä eri sidostyyppien ominaisuuksien kanssa kamppalilenkin. Eli:
Ionisidos: helposti liukenevia, huonosti sulavia (korkea sulamispiste), johtavat sähköä vesiliuoksena tai sulatteena.
Kovalenttinen sidos: poolinen tai pooliton, vahva atomien välinen sidos, yksinkertainen, kaksois- tai kolmoissidos, muodostuu molekyylejä
Molekyylisidos: Dispersiovoimat (hetkelliset, heikot) poolittomille, dipoli-dipolisidokset poolisille (positiivinen napa sitoo viereisen molekyylin negatiivisen navan ja päinvastoin), vetysidos (muodostuu, kun vetyatomi, joka on sitoutunut erittäin elektronegatiiviseen happi-, typpi- tai fluoriatomiin, sitoutuu toisen molekyylin typpi- happi tai fluoriatomiin, jolla on elektronitihentymä; vetysdokset ovat heikompia kuin kovalenttiset sidokset, mutta vahvempia kuin dispersiovoimat & muutt dipoli-dipolisidokset).
Kävin Galenoksesta läpi selaillen kemian asiat ja tein niistä muistiinpanot, joista voin kemiaa lukiessani tarkistaa, mitä asioita siellä painotetaan. Yritän nyt hahmottaa, mitä on hyvä hallita perusteellisesti ja mitä voi jättää vähemmälle. Tosin mistäänhän ei voi olla varma, joten pakko on jotenkuten hallita kaikki asiat.
Vaikeaa, siis. Onneksi aikaa on vielä.
Väsyttää, kun lähes joka ilta on päässyt nukkujaan vasta yhden maissa, koska illat on oikeastaan ainoita ajankohtia, jolloin saa ihan rauhassa lukea. Olisipa vuorokaudessa vähän enemmän tunteja!!!:)
Kommentoi