Isona Lääkäriksi

Täällä sitä taas ollaan kuviteltu itsenstänsä ihan liikoja! :) Aloin katselemaan noita fysiikan verkkokurssijuttuja ja yli hilseen meni niin, että paukahti, kuten jo kirjoittelinkin. Ryhdyin siis vuorostaan kemian kimppuun ja varmana itsestäni lainasin kirjastosta orgaanisen kemian kirjan. No, tänään sitten palasin maan pinnalle ja aloitin suosiolla ihan kemian peruskurssin kirjasta! Nyt alkaa muistua asioita mieleen ja innoissani tässä pohdin lukuaikataulua. Eli vakaana aikomuksena kahlata ensi kevääseen mennessä yhdeksän (hui!)fysiikan kurssia ja yksi kemian peruskurssi sekä kemian orgaaninen sekä epäorgaaninen osuus (kaksi kirjaa). Minulla on myös aiempiin opiskeluihin liittyen paksu englanninkielinen opus yleisestä, orgaanisesta ja biokemiasta. Sieltä varmaan löytyy kaikki tieto, mutta se englannin kieli, oi, että se on kinkkistä, ainakin kemian sanasto. Lukuauiaktaulu siis suunnitteilla. Pohtimista riittää, varsinkin kun aika on niin rajallinen lapsosten kanssa touhutessa. Kemian kimppuun siis, joka itse asiassa on paljon mielenkiintoisempaa kuin muistinkaan! En taida edes muistaa, milloin olisin vapaehtoisesti lueskellut koulukirjoja, aika varmasti en koskaan! :) Parempi myöhään kuin ei silloinkaan!

Aloin tuossa käydä läpi mainitsemaani etälukion fysiikan verkkomateriaalia ja tökkäsi jo mittaus ja virhearvio-osuuteen. Kun en saa oikeita vastauksia, niin en saa. Suhteellista virhettä ja poikkeamaa yritin tankata! Nyt sitä useampikin taho tykönään miettii, mitä tuo jauhopää oikein itsestään kuvittelee..Vaan yritetään, yritetään! Täytyypä käydä kirjastossa lainaamassa fysiikan ykköskurssin kirja, josko sieltä se totuus valkenisi. Miten muutamassa vuodessa voikin unohtaa aivan täysin kerran oppimansa asiat (lukion fysiikan ykköskurssista arvosanaksi 9). Oi, miksi en jatkanut pitkää fysiikkaa. Vielä taidan iltalukemisiksi selailla Galenosta. Huomenna lisää ja aamulla kuudelta ylös ja pirteänä puuron keittoon kaksivuotiaalle elohopealleni! :)

Tästäpä alan kirjoitella omaa blogiani/oppimispäiväkirjaani. Tavoitteenani on päästä lääketieteelliseen joskus, siis kolmen vuoden sisällä viimeistään... Eli ei mikään tiukka aikataulu, syystä siitä että minulla on kaksi pientä ihanaista lapsosta ja opiskelen yliopistossa aivan luonnotieteestä ja lääketieteestä poikkeavaa alaa. Sen verran heikoilla on usko lääkikseen pääsyyn, että pakko jotain muutakin raataa, perhe kun ei elättämättä elä..:) Eli siis taitoa ei (ainakaan vielä)ole, mutta intoa on kuin sillä legendaarisella ilmapallolla kuunaan. Kolme vuotta aikaa siksi, että ikää on kuitenkin jo 24 vuotta, ja työelämäänkin olisi joskus päästävä, jotta se edellä mainitun perheen ei iäisyyksiä tarvitsisi vedellä ja leivällä elellä. Tosin perheeseemme kuuluu siis myös lasteni isä, joka kovasti töissä ahertaa, jotta haihattelija-äiskä saisi unelmiaan yrittää toteuttaa..;) Hommaa siis riittää, mutta yrittänyttä ei laiteta ja kerranhan sitä vain täällä taivalletaan. Joskus varmasti harmittaisi, jos ei edes yrittäisi unelmiaan toteuttaa. Lääketiede on kiinnostanut jo lukion jälkeisestä vuodesta lähtien, mutta usko omiin kykihin ei ole riittänyt ja on koitettu mennä siitä mistä aita on matalin. Sen verran aiemmasta opiskeluhistoriastani, että lukio on aikoinaan tullut käytyä arvosanoin LEEEMM, mutta lukio-opintoihini ei sisältynyt juurikaan lääkiksen pääsykokeissa niin tärkeätä fysiikkaa ja kemia. Lisäksi olen kokeillut kahta muuta ammattikorkeakoulu-pohjaista koulutusalaa, nämä kummatkin terveysalaan liittyviä. Eli siis luku-urakka alkaa lukion kemiasta ja fysiikasta. Tarkkaa lukusuunnitelmaa en vielä ole tehnyt, mutta nykyisistä opinnoistani olen tietenkin suunnitellut joustavani, jotta pääsykokeisiin valmentautuminen olisi edes joltain kantilta katsottuna mahdollista.
Parhaillaan vietän kesälomaa näistä nykyisistä opinnoistani ja olen huvikseni Galenosta vähän selaillut. Edessäni kummittelee myös Kemian 1.kurssin kirja, jonka ajattelin kertailla. Aloitan kuitenkin etälukion fysiikan verkkomateriaalista ja tyhjästä vihkosta edessäni.